Tyhjä liiketila kivijalassa on taloyhtiölle ongelma, jonka ratkaisemisessa ei kannata viivytellä.
Kivijalkaliiketilat olivat ennen taloyhtiöille kultakaivoksia, joiden ansiosta vastikkeet voitiin pitää pieninä tai jopa olemattomina. ”Hyvillä paikoilla Helsingin keskustassa tämä voi päteä edelleen, mutta yleistä tämä ei ole ollut pitkään aikaan. Liiketilojen kysyntä on ollut laskussa jo pidemmän aikaa”, vanhempi lakimies Jaakko Lindfors Kiinteistöliitosta toteaa.
Liiketiloista onkin tullut yhä useammalle taloyhtiölle rasite. Kysynnän vähenemisessä on kyse monen asian summasta: ihmiset tilaavat tarvitsemansa yhä useammin verkkokaupoista ja kauppakeskukset ovat keränneet kattojensa alle suurimman osan niistä liikkeistä, jotka vielä kykenevät jatkamaan toimintaansa. Kivijalkaliiketiloihin sopivien palveluidenkin kysyntä on laskenut, kun kotitalouksien rahat ovat olleet pitkään vähissä.
Taloyhtiöiden kivijalkojen liiketilat voivat olla taloyhtiön omistamia ja vuokraamia tai osakasomisteisia. Molemmat ovat vuokramarkkinoiden tyrehdyttyä ongelmallisia. ”Asunto-osakeyhtiöiden näkökulmasta osakasomisteiset liikehuoneistot ovat ongelmallisimpia. Niissä on voinut osakas itse harjoittaa liiketoimintaa, ja niin kauan kuin hän pystyy toimintaa pyörittämään ja pystyy maksamaan vastikkeensa, kaikki on hyvin.”
Jos toiminta syystä tai toisesta lakkaa, tilanne voi muuttua nopeastikin, Lindfors huomauttaa. ”Jos omistaja vuokraa tällaista tilaa sijoitusmielessä eikä markkinaa ole, ei ole myöskään tulovirtaa. Silloin vastikkeet jäävät maksamatta.”
Älä tapa lypsävää lehmää
Sama asia, joka ennen teki liiketiloista erityisen kannattavia taloyhtiöille, pahentaa nyt tilannetta. ”Pahinta on, jos liiketilaa on paljon ja vastikkeissa isot kertoimet – eli liiketiloista maksetaan enemmän vastiketta kuin samankokoisista asunnoista. Tällaisissa tilanteissa liiketilojen osuus vastiketuloista voi olla huomattava, ja jos ne jäävät jatkuvasti saamatta, ne jäävät sitten asunto-osakkaiden niskoille.” Liikehuoneistojen vastikekertoimet eivät olleet ongelma silloin, kun kauppa kävi, liiketiloille oli kysyntää ja vuokrataso ylitti vastikkeet.
Nykyään vastike voi olla suurempi kuin markkinavuokra. Pahimmillaan liiketilan vastike voi olla kaksin- tai jopa kolminkertainen saman talon asuntovastikkeisiin verrattuna. ”Tällainen tilanne ei voi jatkua pitkään, ja taloyhtiöiden kannattaisikin mieluummin kohtuullistaa vastikkeita ennen kuin liiketilan omistaja ajautuu maksuvaikeuksiin.” Lindfors muistuttaa, että tämä vaatii kuitenkin taloyhtiön kaikilta osakkailta kykyä tarkastella asiaa kauaskantoisemmin kuin vain välittömän vastiketulon näkökulmasta. ”Tällaisiin päätöksiin tarvitaan jokaisen osakkaan suostumus, ja yksimielisyyden saavuttaminen on hyvin vaikeaa. Yleensä joukossa on ainakin yksi, joka vastustaa.”
Omaan käyttöön tai uusi käyttötarkoitus
Taloyhtiöiden ongelmat liiketiloihin liittyen vaikuttavat olevan lisääntymään päin ainakin Kiinteistöliiton neuvontapuhelujen perusteella. ”Ääritilanteissa taloyhtiöt ovat lähteneet myymään liikehuoneistoja eurolla tai siirtämään ilmaiseksi esimerkiksi sitä varten perustettavan yrityksen nimiin”, Lindfors kertoo. Kun tuloja ei ole, firma haetaan konkurssiin, mutta kun muuta omaisuuttakaan ei ole kuin liikehuoneisto, jolla ei ole markkina-arvoa, konkurssi raukeaa varojen puutteeseen. ”Silloin voi olla, että yrityksellä ei ole enää toimintaa eikä edes y-tunnusta, jolloin liikehuoneisto voi jäädä tilanteeseen, jossa on epäselvää, kuka sen oikeastaan omistaa.”
Lindfors neuvookin taloyhtiöitä ratkaisemaan liiketilojen kohtalon ennen kuin tällaisiin ratkaisuihin lähdetään. ”Vaikka voikin kirpaista, kannattaa miettiä voisiko taloyhtiö lunastaa liikehuoneiston itselleen tai saisiko huoneiston käyttötarkoitusta muutettua yhteistyössä osakkeenomistajan kanssa siten, että sille löytyisikin taas käyttöä.”
Jos asemakaava sallii ja huoneisto taipuu siihen, huoneiston muuttaminen asuinkäyttöön voi parantaa sen vuokrattavuutta huomattavasti. Tällöinkin tosin korotettu yhtiövastike voi muodostua ongelmaksi. Helpotusta tähän on kuitenkin tulossa. ”Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kerrointa voidaan muuttaa 4/5:n määräenemmistöllä.”
Taloyhtiöiden omistukseen päätyneisiin liikehuoneistoihin tehdään harvemmin suurempia muutoksia. ”Taloyhtiöt eivät ole kiinteistökehittämisen ammattilaisia, ja useimmiten, jos taloyhtiö hankkii liikehuoneiston itselleen, se otetaan melko vähäisillä muutoksilla omaan käyttöön, esimerkiksi pyöräkellariksi tai taloyhtiön kerhohuoneeksi. Tällöin huoneistosta ei tule enää vastiketuloja, mutta jos niitä ei käytännössä tullut ennenkään, on järkevää lisätä edes asumismukavuutta.”
Yksi mahdollisuus on muuttaa liikehuoneisto tilapäiseen majoituskäyttöön, jolloin esimerkiksi asukkaiden vieraat voivat käyttää sitä yöpymiseen. Lindfors kuitenkin korostaa, että taloyhtiön kannattaa hankkia tila itselleen, vaikka suunnitelmaa sen käytölle tai rahaa mahdolliseen remonttiin ei olisikaan. ”Jos vastikevelkaa on jo alkanut kertyä pitempään, on taloyhtiölle huojentavaa, jos ei koko ajan ole perintä päällä tai mahdollisesti jouduta selvittämään, kuka liiketilan milloinkin omistaa ja mahdollisesti vielä vaatimaan saataviaan konkurssipesältä.”
Sijainti, sijainti, sijainti
Vaikka liiketilojen kysyntä on laskenut, alueelliset erot ovat merkittäviä.
vuokranantajien hallituksen puheenjohtaja ja Helsingin aluepäällikkö Heikki Karu omistaa useita kivijalkaliiketiloja Helsingin kantakaupungissa, ja pitää niitä edelleen hyvinä ja tuottavina sijoituskohteina. ”Pääkaupunkiseudulla, keskustassa tai lähiön keskustassa sijaitseville, enimmillään 40–50-neliöisille katutason liiketiloille on edelleen kysyntää, ja mikäli vastikekerroin ei ylitä yhtä, niistä on mahdollista saada vakaata ja hyvää tuottoa”, hän sanoo.
Karun mukaan vuokralaiset usein investoivat liikehuoneistoihin omaakin rahaa ja sitoutuvat siksi pitkäksi aikaa. ”Kannattaa kuitenkin sopia tarkasti siitä, mikä on lähtötilanne ja mihin kuntoon huoneisto tulee palauttaa vuokrasopimuksen päättyessä – muuten vaikkapa kampaamon jälkeen huoneisto ei sovellu muuhun käyttöön ilman remonttia.” Olennaista on, että liiketilaan on sujuvat liikenneyhteydet. ”Esimerkiksi monilla kauneus- ja hyvinvointialan yrittäjillä on vakiintunut asiakaskuntansa, joka tulee kyllä yrittäjän perässä vähän kauemmaksikin, kunhan sinne pääsee helposti.”
Rovaniemellä kivijalkaliiketiloja on vain keskustassa, eikä tyhjiä liikehuoneistoja yleensä näy. ”Peltomarketit ovat keränneet kaikki tavalliset kaupat, mutta kahvilat, ravintolat ja turisteille suunnatut kaupat ja palvelut pitävät keskustaa elossa”, Vuokranantajien Rovaniemen aluepäällikkö Marko Pulkkinen kertoo.
Vuokranantajien hallituksen jäsen ja Etelä-Pohjanmaan aluepäällikkö Elisa Havusela tuntee tilanteen Seinäjoelta Vaasaan. ”Sekä Seinäjoella että Vaasassa on keskustassakin paljon tyhjää, sillä kaupat ovat siirtyneet isoihin keskittymiin keskustan ulkopuolelle. Seinäjoen keskustassa on sentään vielä optikko, parturi ja kahvila”, hän sanoo. ”Lähiöistä löytyy lisäksi liiketiloja, jotka eivät nykyajan standardeilla edes sovellu työpaikoiksi.”
Seinäjoella on purettu paljon vanhaa ja rakennettu uutta, joten ajanmukaistakin tilaa olisi hyvin tarjolla. ”Uudet tilat ovat virkistäneet keskustaa. Kaavoituksessa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon, ettei liiketiloille ole enää yhtä paljon kysyntää kuin ennen.
