Suomen Vuokranantajat haluaa seuraavaan hallitusohjelmaan ratkaisuja, jotka tukevat vuokraustoiminnan kannattavuutta. Siitä hyötyvät yhdistyksen mukaan sekä asuntosijoittajat että vuokralaiset.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Juho Kärkkäisen mukaan päättäjien pitäisi tunnistaa yksityisten vuokranantajien merkitys nykyistä paremmin. Yksityiset vuokranantajat omistavat noin 40 prosenttia Suomen vuokra-asunnoista.
Vuokranantaja tavoittelee sijoitukselleen tuottoa, mutta tarjoaa samalla kodin vuokralaiselleen. ”Vuokraustoiminnan kannattavuus ei ole vain sijoittajan asia, koska se vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon vuokra-asuntoja on tarjolla. Parhaimmillaan syntyy pitkiä, hyviä vuokrasuhteita, joista kaikki hyötyvät”, Kärkkäinen sanoo.
Kannattavuus on hänen mukaansa erityisen tärkeä kysymys nyt, kun asuntomarkkinat ovat vaikeassa tilanteessa. Tavoitteena on, että tavallisella yksityisellä vuokranantajalla olisi edellytykset jatkaa toimintaansa. ”Asuntojen arvot ovat laskeneet ja vuokraustoiminnan tuottomarginaali kaventunut. Jos asuntosijoittaminen ei enää kannata, osa sijoittajista voi suunnata varansa muualle”, Kärkkäinen varoittaa.
Malttia verotukseen
Yksi Suomen Vuokranantajien keskeisistä tavoitteista koskee verotusta. ”Vastustamme asuntosijoittajien kokonaisverotaakan ja pääomatuloverotuksen kiristämistä”, Kärkkäinen toteaa.
Yhdistys esittää myös 1 000 euron verovapaata osuutta pieniin pääomatuloihin sekä asuntojen ja kiinteistöjen varainsiirtoveron alentamista. Yhdistys haluaa, että pankit voisivat arvioida asuntosijoittajan maksukykyä kokonaisuutena. ”Vuokratulot pitäisi voida huomioida realistisesti lainanhoitokyvyssä sen sijaan, että sijoittajiin sovellettaisiin kaavamaisia velka- tai lainakattoja.”
Turvataan asumisrauha
Suomen Vuokranantajat tukisi asuntomarkkinoita turvaamalla riittävän kaavoituksen ja tonttitarjonnan. Yhdistyksen mielestä valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon tulisi täydentää markkinaehtoista tarjontaa ja kohdistua etenkin pienituloisille sekä erityisryhmille. Yhdistys esittää myös, että vuokranantaja saisi huoneistoa koskevat poliisiraportit häiriötilanteissa. ”Tiedonsaanti auttaisi turvaamaan asumisrauhaa”, Kärkkäinen perustelee.
Viestiä viedään jo puolueille
Suomen Vuokranantajat on tavannut puolueiden edustajia jo pitkään ja aikoo tiivistää yhteydenpitoa vaalien lähestyessä. ”Tapaamme laajasti puolueiden edus- tajia ja viemme viestiämme eteenpäin. Samalla kuuntelemme, miten puolueissa viesteihimme suhtaudutaan. Kaikki kyllä haluavat hyviä asioita suomalaisille vuokra-asuntomarkkinoille, kunhan tasapaino löytyy.”
Kolme kysymystä asumispolitiikasta alan vaikuttajille
1. Mikä on järjestönne tärkein asumispoliittinen tavoite seuraavalle hallitukselle, ja miksi juuri se pitäisi toteuttaa? 2. Mitä asumisen tai asuntomarkkinoiden ilmiötä seuraavalla vaalikaudella kannattaa erityisesti seurata? 3. Minkä yhden viestin haluatte lähettää tuleville kansanedustajille?
Maria-Elena Ehrnrooth
toimitusjohtaja,
Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry
1. Asuntokaupan sivukustannuksia on vähennettävä. Varainsiirtoverovapaus tulisi palauttaa ensiasunnon ostajille ja pidemmällä aikavälillä poistaa vero kaikilta omistusasunnon ostajilta; oman kodin ja sijoitusasunnon ostajien verokohtelun voisi eriyttää.
Tutkimusten mukaan varainsiirtovero vähentää muuttoja ja vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Myös osittainen asuntolainan korkovähennys määräajaksi kannustaisi omistusasumiseen. Asuntokaupan piristyminen hyödyttäisi koko kansantaloutta, ja omistusasuminen vahvistaisi kotitalouksien varallisuutta.
2. Erityisesti on seurattava asuntorahoituksen saatavuutta kasvukeskusten ulkopuolella.
Asuntojen vakuusarvojen laskiessa lainaa voi olla vaikea saada, vaikka lainasumma olisi pieni. Tarvitaan uusia markkinaehtoisia ja julkisiakin ratkaisuja, jotta omistusasuminen on mahdollista myös pienissä taajamissa ja niiden ulkopuolella.
3. Asuntokaupan esteitä on purettava aktiivisesti, eikä muuttamisesta pidä rangaista! Ihmisten on voitava vaihtaa asuntoa työn, perhetilanteen tai muiden elämänmuutosten vuoksi ilman kohtuutonta verokynnystä.
Aija tasa,
johtaja, asuminen ja lakiasiat
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli
1. Suomessa on kansainvälisesti vertaillen erittäin toimiva asuntomarkkina. Sen perusta on markkinaehtoisuus, jota nykyisenkaltainen asumistuki ja tuettu asuntotuotanto täydentävät. Näiden tekijöiden tasapaino tulee taata.
Keskeistä ovat myös toimet kustannusten alentamiseksi niin uudisrakentamisessa kuin ylläpidossakin. Riittävä tonttitarjonta, kuntien sääntelyn sujuvoittaminen, parempi tuottavuus ja digitalisaation hyödyntäminen auttavat hillitsemään kustannuksia.
2. Suhdannetilanteen parantuessa on seurattava, miten asuntotarjonta vastaa asukkaiden kysyntään.
Asuntoja tarvitaan riittävästi, mutta niiden on myös vastattava ihmisten odotuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi hyvin suunniteltuja, toimivia ja erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia pohjaratkaisuja.
3. Vuokranantajille ja asunto-osakeyhtiöille on annettava oikeus saada poliisilta tietoja vakavista asumishäiriöistä ja niihin liittyvistä hälytystehtävistä eduskunnan lausuman mukaisesti.
Tiedot ovat välttämättömiä, jotta voidaan puuttua häiriöihin ja suojella muiden asukkaiden kotirauhaa. Nykytilanne on kohtuuton, sillä esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävästi muiden kotirauhaa.
Otto mattsson
toimitusjohtaja, Suomen Isännöintiliitto ry
1. Asunto–osakeyhtiölain päivittämistä on syytä jatkaa. Erityisesti isännöinnin tehtävistä sopimista ja vahingonkorvausvastuun kohdentumisen säännöksiä pitäisi päivittää.
Jos isännöitsijäksi on valittu yhteisö, pitäisi korvausvastuun olla ensisijaisesti yhteisöllä, eikä työntekijäroolissa olevalla isännöitsijällä henkilökohtaisesti.
Lisäksi taloyhtiölle voitaisiin antaa oikeus lunastaa omia osakkeitaan tilanteessa, jossa osakas jättää vastikkeet kokonaan maksamatta, eivätkä hallintaanotto tai oikeudellinen perintä turvaa yhtiön oikeuksia.
2. Seuraavalla vaalikaudella on seurattava väestön ikääntymisen vaikutuksia isännöintipalveluihin ja sosiaalisen isännöinnin tarpeeseen.
Huomiota vaativat myös asumishäiriöt, asukkaiden talousvaikeudet ja vastikerästit. Ne voivat johtaa korjausten lykkäämiseen, hallintaanottoihin ja alueiden eriytymiseen. Samalla on löydettävä rahoitusratkaisuja taloyhtiöiden kasvavaan korjausvelkaan.
3. Isännöinti vaikuttaa miljoonien suomalaisten arkeen, asumisturvallisuuteen ja kotien arvoon. Yksi isännöitsijä hallinnoi keskimäärin sadan miljoonan euron asuntovarallisuutta, eli vastuu on suuri.
Alan osaamista on vahvistettava: aikuiskoulutustukeen tarvitaan uusi malli ja isännöintialalle
Anne viita
toiminnanjohtaja, Vuokralaiset ry
1. Kohtuuhintaisen asumisen turvaaminen on tärkein tavoitteemme. Suomeen tarvitaan pitkäjänteistä asuntopolitiikkaa, jolla varmistetaan riittävä kohtuuhintaisten vuokra–ja asumisoikeusasuntojen tarjonta myös tulevaisuudessa.
Rakentamisen romahdus, asumisen kallistuminen ja valtion tukeman asuntotuotannon väheneminen uhkaavat asukkaiden toimeentuloa ja alueiden elinvoimaa. Kohtuuhintainen asuminen ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan myös työvoiman liikkuvuuden, talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytys. Asuminen ei ole valtion budjetissa pelkkä menoerä, vaan investointi Suomen tulevaisuuteen.
2. Seuraavalla vaalikaudella on tärkeää seurata erityisesti kohtuuhintaisen asuntotuotannon kehitystä ja vuokra–asuntojen saatavuutta. Rakentamisen vähenemisen vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta seurauksena voivat olla asumiskustannusten voimakas nousu, alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ja kasvava asunnottomuus.
Samalla on seurattava, miten asumistuen muutokset, väestönkasvu ja työperäinen maahanmuutto vaikuttavat asuntojen kysyntään eri puolilla Suomea.
3. Tuleville kansanedustajille viestimme on selvä: Suomea ei saada nousuun, jos ihmisillä ei ole varaa asua siellä, missä on työtä, opiskelupaikkoja ja palveluja.
Aleksi randell
toimitusjohtaja,
Rakennusteollisuus RT ry
1. Seuraavalla hallituskaudella tulee jatkaa sekä asuntorahoituksen sääntelyn että kaavoitus–ja lupaprosessien keventämistä.
Asuntorahoituksen sääntely on Suomessa edelleen Pohjoismaiden tiukinta, mikä heikentää merkittävästi rakentajien mahdollisuuksia rakentaa asuntoja ja kotitalouksien mahdollisuuksia ostaa koteja.
Hallituksen viime keväänä tekemät uudistukset olivat oikeansuuntaisia, mutta työtä on vielä jäljellä. Kaavoituksen ja lupaprosessien sujuvuus puolestaan ratkaisee, kuinka nopeasti asuntorakentaminen pääsee vauhtiin suhdanteen kääntyessä parempaan.
2. On tärkeää seurata, miten sääntelyn keventäminen näkyy käytännössä kaupunkien ja kuntien päätöksenteossa.
Lainsäädäntö on kuluvalla hallituskaudella kehittynyt joustavampaan suuntaan, mutta samaan aikaan erityisesti suurten kaupunkien kaavamääräykset ovat lisääntyneet ja muuttuneet entistä yksityiskohtaisemmiksi.
3. Toimivat asuntomarkkinat eivät ole pelkästään asumiskysymys, vaan myös edellytys sille, että työvoima liikkuu sinne, missä sille on kysyntää. Niin Suomi saadaan kasvuun.
