Vuokranantajien tulevaisuudenusko vahvistuu, mutta ostoaikeet vähenevät edelleen.

Kaupunkien kehitysnäkymät ovat parantuneet keväästä lähes kaikissa barometrin kaupungeissa. Samalla hoitokulut, korot ja kilpailu vuokralaisista pitävät vuokranantajat varovaisina.

Syksyn 2026 Vuokranantaja-barometri toteutettiin 13. kerran. Kyselyyn vastasi 2 203 Suomen Vuokranantajien jäsentä, ja vastaukset kerättiin 8.–20.9.2026.

Ostoaikeet jatkoivat laskussa, myyntiaikeet kasvoivat hieman

Sijoitusasunnon ostamista seuraavan vuoden aikana suunnittelee tai harkitsee 23,0 prosenttia vastaajista. Keväällä osuus oli 25,5 prosenttia ja vuotta aiemmin 28,2 prosenttia. Myyntiä suunnittelevien tai harkitsevien osuus on puolestaan noussut kevään 21,2 prosentista 22,2 prosenttiin.

Kaupunkien väliset erot ovat suuria. Ostoaikeet ovat korkeimmillaan Kouvolassa ja Vaasassa, joissa ostamista suunnittelee tai harkitsee noin 45 prosenttia vastaajista, sekä Porissa, jossa osuus on 43 prosenttia. Helsingissä osuus on 13 prosenttia ja Espoo–Kauniaisissa 11 prosenttia.

Kustannushuolet jatkuvat, suhdannehuoli hellittää

Hoitokulujen nousu koetaan vuokranantajien keskuudessa edelleen suurimpana riskinä, mutta huoli korkojen noususta on jo lähes yhtä merkittävä huolenaihe. Sen sijaan huoli taloussuhdanteen heikkenemisestä on vähentynyt selvästi keväästä. Myös vuokralaisen löytämiseen ja rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit arvioidaan hieman pienemmiksi.

Vain viisi prosenttia vastaajista kokee korkotason tai sen muutosten helpottaneen asuntosijoitustoimintaa viimeisen kuuden kuukauden aikana. Keväällä osuus oli 16 prosenttia. Korkojen nousun seurauksena toiminnan vaikeutumista kokeneiden osuus on samalla noussut 11 prosentista 23 prosenttiin. Seuraavan puolen vuoden aikana vaikeutumista ennakoi noin 40 prosenttia vastaajista.

Kassavirta on kuitenkin monella positiivinen: 46 prosenttia kertoo kaikkien sijoitusasuntojensa tuottavan positiivista kassavirtaa ennen veroja. Noin kolmella neljästä vastaajasta vähintään puolet asunnoista on kassavirtapositiivisia.

Vuokraaminen vaatii enemmän aikaa ja työtä

Lähes puolet vastaajista kokee vuokralaisen löytämiseen kuluvan ajan kasvaneen viimeisten kahden vuoden aikana. Myös vuokranantajalta vaadittava työmäärä ja kilpailu vuokralaisista ovat lisääntyneet, kun samalla hakijoiden taloudellisen tilanteen arviointi vaatii aiempaa enemmän selvittämistä.

Vuokralaisen neuvotteluasema on monilla alueilla vahva. Noin 52 prosenttia vastaajista arvioi neuvotteluvaran olevan enemmän vuokralaisella kuin vuokranantajalla. Neljännes saa viimeksi vuokraamaansa asuntoon enintään kaksi hakemusta ja kaksi kolmasosaa enintään kuusi.

Alueelliset erot näkyvät myös hakemusmäärissä. Vaasassa ja Rovaniemellä noin neljännes kertoo saaneensa yli 15 hakemusta. Näissä kaupungeissa vuokralaisen löytäminen koetaan myös aiempien vuosien vastaavaa ajankohtaa helpommaksi. Pääkaupunkiseudulla tilanne on edelleen haastavampi.

Vastikemaksuvaikeudet ennallaan

Taloyhtiön hoito- tai rahoitusvastikkeiden maksamisessa on ollut vaikeuksia 5,7 prosentilla vastaajista, lähes yhtä monella kuin keväällä. Osuus on kuitenkin selvästi pienempi kuin keväällä 2025.

Noin 17 prosenttia vastaajista kertoo vuokranmaksuongelmia olleen tavallista enemmän viimeisen kuuden kuukauden aikana. Osuus on hieman kevättä pienempi, mutta haasteet jakautuvat kaupunkien välillä epätasaisesti.

Kaupunkien kehitysnäkymät vahvistuvat

Vuokranantajien arviot kaupunkien kehityksestä seuraavien kahden vuoden aikana ovat parantuneet keväästä lähes kaikissa barometrin kaupungeissa. Suurimmat nousut nähdään Vaasassa, Helsingissä, Kokkolassa ja Kajaanissa. Ainoastaan Porvoon arvio heikkenee.

Rovaniemi ehti olla vuoden kehitysnäkymien kärjessä, mutta manner-Suomen selvästi alhaisinta työttömyyttä (6,8 %) edustava Vaasa on siirtynyt kärkipaikalle ensimmäistä kertaa.

”Vaasan työllisten määrä on kehittynyt viime vuosina vahvasti, vienti vetää ja elinkeinoelämällä menee hyvin. Myös väkimäärä on lisääntynyt viimeisen neljän vuoden aikana yli 3500:lla, joka painottuu pitkälti 20–34-vuotiaisiin. Työllisyys tukee maksukykyä, kun samalla vuokra-asunnoista on ilmiselvää vajetta”, Karlsson tiivistää.

Helsingissä arvio kääntyy negatiivisesta positiiviseksi. Espoon näkymät vahvistuvat myös, kun taas Vantaalla odotukset ovat selvästi maltillisemmat.

”Helsingin näkymien kääntyminen positiivisiksi on huomionarvoinen muutos, sillä odotukset ovat palanneet vuoden 2021 tasoille. Odotusten vahvistuminen ei kuitenkaan tarkoita, että vuokralaisen löytäminen olisi jo helppoa tai uuden sijoituksen kannattavuus itsestään selvä. Pääkaupunkiseutu on edelleen vaikeassa tilanteessa ja nopeaa elpymistä ei ole luvassa, mutta pienin askelin”, Karlsson sanoo.

---

Lisätiedot ja mediakyselyt tutkimuksesta: