Avaa sivuston haku
Avaa sivuston haku

Häiriöihin puuttuminen helpottuu

Lokakuussa voimaan tulleet lakiuudistukset selkeyttävät vuokra-asumisen pelisääntöjä.

Naapureita häiritsevät juhlat jatkuvat asunnossa ympäri vuorokauden päivästä ja viikosta toiseen. Vuokralainen välttelee visusti postia, eikä avaa ovea ulkopuolisille. Hän haluaa pitkittää irtisanomisprosessia ja väittää, ettei ole koskaan varoitusta saanutkaan. Suomen Vuokranantajien juristi Mona Haataja kertoo, että tämä ikävä, joillekin turhankin tuttu tilanne on siirtymässä historiaan.

Asuinhuoneenvuokralain uudistuksen myötä varoitukset ja vuokrasuhteen irtisanomis- ja purkamisilmoitukset voidaan jatkossa toimittaa perille sähköisesti, mikäli tästä on osapuolten kesken sovittu. Lisäys sähköisestä viestinnästä on mahdollista tehdä myös vanhoihin vuokrasopimuksiin sopimalla siitä vuokralaisen kanssa.

Sähköisissä tiedoksiannoissa käytetään kaksivaiheista varmistusta: ”Sähköisen ilmoituksen voi antaa todisteellisesti tiedoksi lähettämällä viestin vuokralaisen kanssa sovittuun kanavaan ja lähettämällä heräteviestin toiseen kanavaan. Käytännössä varoituksen voisi lähettää vaikkapa sähköpostiin ja heräteviestin perään tekstiviestillä, jos näin on sovittu. Viesteihin ei tarvita vastaanottajan kuittausta”, Haataja tarkentaa.

Uutuutena erittäin painava syy 

Viereisen rapun asukkaan käytös pelottaa. Illanvietto lähipubissa johti sivullisen pahoinpitelyyn, ja käräjäoikeus on jo antanut asiasta oman tuomionsa. Asuinhuoneenvuokralain uudistus laajentaa myös vuokrasopimuksen purkamisen perusteita. Aikaisemmin purkuperusteet ovat olleet asunnon vuokran maksamatta jättäminen, vuokraoikeuden luvaton siirtäminen, käyttötarkoituksen vastainen käyttö, asunnon huono hoito, häiritsevä elämä ja järjestysmääräysten rikkominen – näistä neljä viimeistä edellyttävät aina myös kirjallista varoitusta ennen sopimuksen purkamista.

Jatkossa sopimus voidaan purkaa välittömästi myös ”muusta erittäin painavasta syystä”. ”Käytännössä tällaiseksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi vakava väkivaltarikos asunnon välittömässä läheisyydessä”, Haataja kertoo. Vuokralaisella on nyt myös esimerkiksi velvollisuus ilmoittaa kirjallisesti vuokranantajalle huoneistossa asuvat henkilöt. ”Lisäksi lakimuutoksen myötä tupakointikielto on oletuksena kaikissa asunnoissa. Se pätee myös vanhoihin vuokrasopimuksiin.”

Irtisanomisaika lyhenee

Vuokralaisen koira pitää kovaa ääntä. Se ei reagoi pelkästään liikehdintään rappukäytävässä, vaan haukkuu ja ulvoo jatkuvasti yksin jäädessään. Irtisanominen tulee kyseeseen, kun vuokrasuhde on tarve päättää – myös ilman sopimusrikkomusta. Vuokranantajan on kuitenkin esitettävä irtisanomiseen asiallinen peruste, esimerkiksi asunnon myynti tai huoneiston ottaminen omaan käyttöön.

Toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös esimerkiksi vuokranmaksun laiminlyöntiä tai jatkuvaa viivästymistä. Hyväksyttäväksi syyksi käy myös lievä, mutta jatkuva häiriö, joka ei yksittäisenä tekona riitä perusteeksi vuokrasopimuksen välittömään purkamiseen, mutta joka toistuessaan koituu naapureille taakaksi. Tällaiseksi syyksi saattavat kelvata esimerkiksi toistuvat äänihaitat yöaikaan tai koiran jatkuva haukunta päivisin.

Uudet lakimuutokset lyhentävät irtisanomisaikoja: ”Jos vuokrasuhde on kestänyt vähintään kaksi vuotta, vuokranantajan irtisanomisaika on neljä kuukautta, kun se ennen oli kuusi kuukautta. Vuokralaisen irtisanomisaika pysyy ennallaan, eli se on jatkossakin yksi kuukausi.”

Ohjeet tavaroille ja vakuudelle

Lakiuudistus selkeyttää sitä, mitä tehdä, jos vuokralainen jättää jälkeensä tavaroita pois muuttaessaan. ”Vuokranantajan pitää ilmoittaa asiasta vuokralaiselle. Arvottoman, jätteeksi katsottavan omaisuuden, kuten likaiset vaatteet tai vaurioituneet huonekalut saa hävittää saman tien. Valokuvia ja asiakirjoja ei kuitenkaan saa hävittää”, Haataja muistuttaa.

Vuokranantajan on huolehdittava omaisuudesta vuokralaisen lukuun kunnes vuokralainen vastaanottaa sen tai kun lain mukainen määräaika on kulunut, minkä jälkeen ne siirtyvät vuokranantajan omistukseen. Määräaika on kuukausi siitä, kun vuokranantaja on ilmoittanut vuokralaiselle omaisuudesta ja sen omistusoikeuden siirtymisestä. Jos ilmoitusta ei saada toimitettua vuokralaiselle, määräaika on neljä kuukautta siitä hetkestä, kun vuokralainen jätti huoneiston. Jos luotettavaa selvitystä tästä ajankohdasta ei ole, neljän kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun vuokranantaja sai huoneiston haltuunsa. Haataja lisää, että vuokralainen on velvollinen korvaamaan vuokranantajalle välttämättömät kulut, jotka aiheutuvat omaisuudesta huolehtimisesta tai sen hävittämisestä. Kuluihin lasketaan myös vuokranantajan tekemä tai teettämä työ.

Lakimuutos selkeyttää myös menettelyä vuokravakuuden kanssa. Vuokranantajan on palautettava vakuus tai annettava kirjallinen ilmoitus sen pidättämisestä viimeistään 14 päivän kuluessa siitä, kun vuokrasuhde on päättynyt ja huoneiston hallinta on luovutettu. Muutos pätee myös vanhoihin sopimuksiin. Mikäli vuokranantaja päättää pidättää vakuuden tai osan siitä, hänen on ilmoitettava kirjallisesti tämän syy. Perusteluista pitää selvitä esimerkiksi kustannukset asunnon vaatimista korjaustöistä. Mikäli vuokranantaja pidättää vakuuden ilman perusteita tai viivästyttää sen palautusta, vuokralaisella on oikeus saada korvaus aiheutuneesta vahingosta. Lähtökohtana pidetään viivästyskoron mukaista summaa.

Häädössä edelleenkin tarkat askeleet

Lakiuudistukset helpottavat vuokralaisen häätöprosessia etenkin alkuvaiheen ja tiedoksiannon osalta. Muilta osin perusaskeleet ovat paljolti entisellään. Jos vuokralainen ei muuta asunnosta vapaaehtoisesti vuokrasopimuksen päätyttyä, vuokranantajan on haettava käräjäoikeudelta häätöä. Häätökanne jätetään asunnon sijaintipaikan käräjäoikeudelle ja tämän tuomio toimitetaan ulosottolaitokselle. Ulosottomies hoitaa häädön eli poistattaa sieltä asukkaan sekä antaa luvan asunnon tyhjentämiseen ja lukkojen sarjoittamiseen.

Vuokranantaja ei saa itse tyhjentää asuntoa tavaroista, eikä vaihtaa lukkoja ilman oikeuden ja ulosottoviranomaisen myötävaikutusta. Häätötilanteessa vuokralaisen maksettavaksi voidaan myös tuomita vuokrat tuomion antopäivää seuraavan kuukauden loppuun asti, eikä loppuvuokria tarvitse hakea enää erikseen.

Lakiuudistus vaikuttaa myös muuttopäivään: jatkossa muuttopäivä on oletuksena suoraan vuokrasopimuksen päättymispäivä, jolloin asunnon pitää olla tyhjä ja avaimet on palautettava. Aikaisemmin muuttopäivä oli usein vasta sopimuksen päättymistä seuraava arkipäivä. Vuokralaisella oli tällöin oikeus jättää vielä puolet asunnosta tyhjentämättä.

Varoitus, purkuvaroitus ja käynti asunnossa

Vuokranantajan on hyvä pitää häiriöpäiväkirjaa, johon hän kirjaa naapureilta ja isännöitsijältä tulleet ilmoitukset asunnon häiriöistä. Tiedot tarvitaan myös purkuvaroitukseen. ”Vuokranantajan kannattaa muistaa, että jos ilmoituksia häiriöistä on tullut vain yhdeltä naapurilta, se ei välttämättä riitä näytöksi.”

Tärkeää on myös yhteistyö taloyhtiön kanssa: ”Vuokranantajan on oltava aktiivinen ja lähetettävä tarvittaessa asukkaalle purkuvaroitus vaikka sähköisesti, jos sähköisestä viestinnästä on sovittu. Tämä hillitsee myös sitä, että taloyhtiö käynnistäisi oman prosessinsa asunnon haltuunotosta. Vuokranantajan kannalta on varsin ikävää, jos asunnon hallinta siirtyy määräajaksi, enimmillään kolmeksi vuodeksi, taloyhtiölle.”

Vuokranantajan kannalta parasta on luonnollisesti se, että häiriöitä ei synny lainkaan. Näin on onneksi valtaosassa vuokrasuhteita. ”Vuokranantajan kannattaa olla tarkkana vuokralaisen valinnassa. Hänen on hyvä pitää vuokralaiseen yhteyttä tarpeen mukaan.”

Voi olla myös hyvä käydä asunnossa tarkistamassa sen kunto. Lakimuutokset selkeyttävät tässäkin kohtaa pelisääntöjä: ”Huoneistossa käynnin ajankohdasta tulisi ensisijaisesti sopia vuokralaisen kanssa. Lakimuutos kuitenkin mahdollistaa, että huoneistossa käyntiin riittää pelkkä käynti-ilmoituksen antaminen, jos käynnistä ei saada sovittua vuokralaisesta johtuvasta syystä”, Haataja mainitsee.