Taloyhtiöiden konkurssit herättivät asumisen ammattilaisen. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva vaatiikin seuraavalta hallitukselta kannustimia kunnostustöihin.
Toukokuussa Kiinteistöliiton toimitusjohtajana aloittaneen Mia Koro-Kanervan lähes koko ura on liittynyt asuntoihin ja vaikuttamiseen. Suomen Vuokranantajissa hän työskenteli vuosina 2004–2019 ensin juristina, sitten toiminnanjohtajana, minkä jälkeen hän oli Isännöintiliiton toimitusjohtajana tähän kevääseen saakka.
Koro-Kanerva kutsuu itseään sosiaalisessa mediassa juristiksi, rauhanrakentajaksi, ärhäkäksi edunvalvojaksi ja rakkausjohtajaksi. Asuntopolitiikasta ja vaikuttamistyöstä hän innostui kotoa saadusta esimerkistä. ”Lapsuudenkotini ei ollut erityisen poliittinen, mutta isästä minuun tarttui se, että yhteiskunnallisia asioita voi ajatella laajalti jäämättä kiinni puoluepoliittisiin rajoihin.”
Vuokra-asuntokeskustelu polarisoitunutta
Koro-Kanervaa harmittaa, että asumispolitiikka on keskusteluissa supistunut valtion tukemaan asuntotuotantoon. Sitä pidetään kohtuuhintaisena asumisena, vaikka termi jää määrittelemättä. ”Suomessa vuokra-asumiseen laitetaan keskimäärin noin 26 prosenttia nettotuloista. Eurooppalaisittain meillä asuminen on jo kohtuuhintaista, vaikka toki variaatiota on paljon.”
Koro-Kanervan mielestä asuntopoliittinen keskustelu on hyvin polarisoitunutta: ikään kuin vapaarahoitteinen tai tuettu asuntotuotanto olisivat vastakkain. ”Tarvitsemme tuettua asuntotuotantoa pienituloisille ja niille, joiden on vaikea saada vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Sen lisäksi tarvitsemme yksityisrahoitteisia vuokra-asuntoja.”
Taloyhtiöiden konkurssit lisääntyvät
Pitkän uran kiinteistöjen ja asumisen parissa tehneelle Koro-Kanervalle mullistavimpia kokemuksia ovat olleet taloyhtiöiden ensimmäiset konkurssit. Aiemmin sellaisia pidettiin jopa mahdottomina. Huonoin tilanne on taloyhtiöillä, joilla kaikki remontit ovat jääneet tekemättä eikä pankki takaa niille enää lainaa. Koro-Kanerva muistuttaa, että silloin tilanne on todella huolestuttava. ”Jos alue ei kehity positiivisesti eivätkä näkymät ole hyvät, taloyhtiö pitää ajaa hallitusti alas. Ihmiset menettävät samalla kotinsa ja omaisuutensa. Kysymys on politiikoillekin arka, ja siitä mieluummin vaietaan.”
Valtaosa taloyhtiöistä pärjää, kunhan niitä hoidetaan hyvin ja korjaukset tehdään ajallaan. ”Se, että asumispolitiikalla kannustetaan kiinteistöjen järkevään ylläpitoon, on parasta lääkettä taantuvien alueiden ongelmaan.”
Kannustaminen voi tarkoittaa Koro-Kanervan mukaan esimerkiksi asuintalovarauksen enimmäismäärän korottamista. Asunto-osakeyhtiölaissa voitaisiin myös säädellä, millaisia korjaussuunnitelmia taloyhtiössä pitää olla. ”Tällä hetkellä taloyhtiön hallituksen esittämä kunnossapitotarveselvitys seuraavalla viidelle vuodelle on liian lyhyt ja voi olla hyvin ylimalkainen, koska siihen ei vaadita asiantuntijan näkemystä.”
Pitkällä aikavälillä poliittisesti ratkottava tärkeä kysymys on asumisen kustannukset laajemmin. Siihen liittyvät päätökset kaukolämmöstä ja vesi- tai jätelaitoksen hinnoittelusta. ”Kuntien välillä näissä laskuissa voi olla suuriakin eroja.”
Loistava asunto-osakeyhtiömalli
Suomen valttikorttina Koro-Kanerva pitää asunto-osakeyhtiömallia. ”Asunto-osakeyhtiö mahdollistaa rakennusten ylläpidon, koska voimme enemmistöpäätöksellä pakottaa kaikki osakkaat osallistumaan remontteihin.”
Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä, joista 55 000:ta isännöidään ammattimaisesti. ”Vaikkei isännöinti aina ole parasta a-luokkaa, se tarjoaa kuitenkin ammattimaista tukea isoihin päätöksiin.”
Koro-Kanerva kehottaa vuokranantajia aktiivisuuteen taloyhtiöiden hallitustoiminnassa, sillä heidän osaamisensa eri taloyhtiöistä rikastuttaa muidenkin näkemyksiä. ”Meillä on välineet hyvään kiinteistöjen ylläpitoon. Jos ongelmia tulee, ne ovat ratkottavissa – päitä ei saa työntää pensaaseen.”
