Kun vuokralaisvalinnassa käytetään samoja kriteerejä kaikille hakijoille, päätökset ovat oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä. Tämä lisää luottamusta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä jo yhteistyön alkuvaiheessa, kirjoittaa Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen Katja Savolainen.
Suomen perustuslaki takaa ihmisille yhdenvertaisuuden lain edessä, mikä tarkoittaa, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan. Asuntomarkkinoilla yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ketään ei aseteta eriarvoiseen asemaan esimerkiksi iän, sukupuolen, etnisen taustan, uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai perhesuhteiden perusteella.
Vuokralaisen arvioinnin tulee perustua olennaisiin tekijöihin, kuten kykyyn huolehtia vuokranmaksusta, sitoutumiseen vuokrasopimuksen ehtoihin sekä vastuulliseen asumiseen.
Yksityisenä vuokranantajana kohtaan vuokralaisehdokkaita hyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista. Omiin tapoihini verrattuna erilaiset tavat toimia, kulttuurien väliset erovaisuudet ja muulla kuin omalla äidinkielellä käyty tiedonvaihto voivat luoda mielikuvia siitä, miten vuokrasuhde onnistuu.
Vuokralaisia yhdistää kuitenkin yksi asia: jokainen etsii itselleen kotia; paikkaa, jossa asua ja hengähtää työn tai arjen hulinassa, paikkaa, jossa on tukikohta. Olen huomannut, että mitä kauempaa tai erilaisemmasta kulttuurista tai muutoin valtaväestöstä poikkeavasta taustasta vuokralaiseni on tullut, sitä tärkeämpi vakiasunto on heille myös ollut. Se on näkynyt myönteisellä tavalla myös vuokrasuhteen velvoitteiden hoidossa.
Vuokrasuhteessa olennaista on se, että kumpikin osapuoli sitoutuu omiin velvoitteisiinsa: vuokralainen hoitaa vuokraamansa asuntoa sovitusti sekä maksaa vuokran ajallaan. Vuokranantajan tehtävä on huolehtia, että asunto on siinä kunnossa kuin sen on sovittu olevan ja tarvittaessa korjaa vaikkapa rikki menneen uunin.
Vuokralaisarvioinnissa voidaankin kiinnittää huomiota vuokralaisen vuokranmaksukykyyn, edellytyksiin suoriutua muista sovituista toimista, asunnon sopivuuteen vuokralaiselle esimerkiksi asunnon koon ja rakenteiden puolesta tai vuokrasuhteen oletettuun kestoon.
Sen sijaan syrjivät perusteet kuten esimerkiksi vuokralaisen seksuaalinen suuntautuminen, vanhemmuus, tiettyyn uskontokuntaan kuuluminen tai ikä eivät ole hyväksyttäviä kriteerejä päätöksenteossa.
Yksityisenä vuokranantajana koen, että avoimuus ja asioiden huolellinen läpikäynti hyödyttävät kaikkia osapuolia niin vuokrasuhteen alkaessa, kestäessä kuin päättyessäkin. Kun vuokralaisvalinnassa käytetään samoja kriteerejä kaikille hakijoille, päätökset ovat oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä. Tämä lisää luottamusta vuokranantajan ja vuokralaisen välillä jo yhteistyön alkuvaiheessa.
Suomalainen yhteiskunta monimuotoistuu jatkuvasti, ja myös vuokramarkkinat heijastavat tätä kehitystä. Siinä missä asuntoja vuokrattiin lehti-ilmoituksissa suomeksi ja ilman valokuvia vielä 10–20 vuotta sitten, ei se ole enää tämän päivän vuokranantajan arkea.
Nyt ilmoituksissa myös huomioidaan hakijoiden erilainen tausta. Monimuotoisuus tuo mukanaan uusia näkökulmia, kokemuksia ja mahdollisuuksia. Vuokranantajana haluan olla osaltani edistämässä sellaista asuntomarkkinaa, jossa jokaisella on mahdollisuus löytää koti ilman ennakkoluuloja tai syrjintää.
Haastankin jokaisen vuokranantajan pohtimaan, miten yhdenvertaisuus näkyy ja toteutuu omassa vuokraustoiminnassa!
Katja Savolainen
Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen.