Ulosottolaitoksen koordinoimassa hankkeessa yritetään löytää keinoja häätöjen ennaltaehkäisyyn.
Markus Grahnin omistamassa asunnossa on parhaillaan remontti menossa, sillä edellinen asukas oli rikkonut vuokrasopimusta tupakoimalla sisällä. Lisäksi hänelle oli kertynyt vuokrarästejä. Purettuaan vuokrasopimuksen Grahn käynnisti häätöprosessin hakemalla häätötuomiota käräjäoikeudesta.
”Annoin melkein kuukauden aikaa muuttaa antaessani purkuilmoituksen, mutta tein haastehakemuksen hieman ennakoiden ennen määräpäivää. Prosessit kestävät aikansa, joten ajattelin, että olen sitten ajoissa, jos vuokralainen ei lähdekään, niin kuin sitten kävikin.” Lopulta vuokralainen kuitenkin muutti noin kaksi kuukautta vuokrasopimuksen purun jälkeen, joten Grahn perui haastehakemuksen.
Edellisen kerran Grahn on ollut lähellä hakea häätöä kaksi vuotta sitten. Silloin kalliissa asunnossa yksin asuvalta vuokralaiselta oli yllättäen menneet työt alta. Vuokralainen ei aluksi hiiskunut siitä mitään. ”Kiinnitin huomiota, kun hän alkoi maksaa vain puolet vuokrasta. Kysyessäni asiasta keskusteluyhteys oli hyvä ja olimme yhtä mieltä siitä, että hänen kannattaisi etsiä edullisempi asunto.” Vuokralainen oli kuitenkin kassakriisissään ehtinyt saada jo maksuhäiriömerkinnän, minkä takia hän ei onnistunut saamaan edullisempaa asuntoa. Vuokravelkaa alkoi kertyä.
Tällä tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu: ”Minulta sattui vapautumaan pienempi ja edullisempi asunto, joten hän muutti siihen ja sen jälkeen on mennyt hyvin. Hän on kyennyt maksamaan vuokransa, vaikka vanhaa vuokravelkaa onkin vielä parin kuukauden vuokran verran kurottavana.”
Grahn huomauttaa, että jos tällainen sisäinen siirto ei olisi ollut mahdollinen, tapaus olisi todennäköisesti päätynyt häätöön ja silloin vuokrarästejä olisi voinut kertyä euromääräisesti jo todella merkittävä summa.
Häädöt lisääntyvät
Grahn on Vuokranantajien aluepäällikkö Lahdessa ja on ollut mukana vuokranantajien edustajana paikallisen häätöpilotin yhteistyöverkostossa.
Lahti on yksi kolmesta kaupungista Jyväskylän ja Vantaan ohella, joissa on pilotoitu Ulosottolaitoksen koordinoimaa hanketta. Sen tarkoituksena on löytää keinoja häätöjen ennalta ehkäisyyn.
Pilottikaupungeissa on toimitettu väkilukuun suhteutettuna eniten häätöjä Suomessa. Sekä vireille tulleiden että toimitettujen häätöjen määrä on kuitenkin kasvanut koko maan laajuisesti joka vuosi vuodesta 2021 lähtien. ”Sama trendi jatkuu yhä – esimerkiksi kevätkaudella huhtikuun loppuun mennessä häätöjä oli toimitettu koko maassa kymmenen prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana”, ennakoivan talousneuvonnan asiantuntija Tiia Wassholm Ulosottolaitoksesta kertoo.
Myös Grahn on huomannut tilanteen rajun huononemisen viimeisen kahden vuoden aikana. ”Olen ollut vuokranantaja 20 vuotta, ja asuntoja on paljon. Aiemmin tuli pyyntöjä siirtää vuokranmaksun eräpäivää hyvin satunnaisesti, mutta nyt niitä tulee kuukausittain. Maksukyky on monilla nyt niin tiukilla, että jatkuvasti jää osa vuokrasta maksamatta”, hän toteaa.
Grahnin mukaan tällaisia tapauksia on koko ajan, ja tilanne ahdistaa ihmisiä todella paljon. ”Nämä ovat ihan selkeitä merkkejä siitä, että tilanne on huolestuttava.”
Grahn näkee syytkin vallitsevaan talousahdinkoon selvästi. ”Kun kaksi vuotta sitten uutisoitiin asumistuen leikkauksista, puhelin alkoi soida tiuhaan, kun kunnallisissa vuokrataloissa asuvat alkoivat etsiä edullisempaa asuntoa. Sen lisäksi lomautukset ovat muuttuneet irtisanomisiksi, ja monet ovat pudonneet jo ansiosidonnaiselta peruspäivärahalle.”
Vuokranantajakin voi tehdä huoli-ilmoituksen
Ulosottolaitos on alkanut kiinnittää viime vuosina huomiota siihen, miten velkaantumista ja ihmisten elämän kriisiytymistä voitaisiin estää. Pilottihankettakin on vedetty normaalin virkatyön ohella ilman erillisrahoitusta.
Hanke alkoi Jyväskylässä vuoden 2024 syksyllä, ja Lahdessa alettiin kerätä yhteistyöverkostoa ja järjestää verkostotapaamisia keväällä 2025. Mukana on ollut oikeuspalveluvirasto, paikallisia järjestöjä ja seurakuntia sekä kaupungit ja hyvinvointialueet. Esimerkiksi Lahdessa on ollut mukana 20–30 asiantuntijaa eri organisaatioista. Hanke jatkuu tämän vuoden loppuun asti, jolloin saadut kokemukset raportoidaan.
Lahdessa, kuten myös Vantaalla, on järjestetty yhteistyössä Vuokranantajien kanssa vuokranantajille suunnattu koulutustilaisuus häätöprosessista ja auttaviin palveluihin ohjauksesta.
Grahn oli Lahden tilaisuudessa yksi puhujista. Hän kertoo olleensa siellä kokemusasiantuntijana tuomassa esiin vuokranantajien näkökulmaa ja samalla oppineensa itsekin. ”En ollut esimerkiksi ennen tajunnut, että vuokranantaja voisi tehdä huoli-ilmoituksen ja teinkin sellaisen tässä viimeisimmässä tapauksessa. Vuokralainen kertoi, että se oli auttanut häntä uuden asunnon löytämisessä.”
Toinen vinkki, jonka Grahn antaa vuokranantajille, on harkita laskutuspalvelun käyttämistä. ”Laskutuspalvelu on siitä kätevä, että myöhästyneistä maksuista lähtee automaattisesti muistutus, aina on ajantasainen tieto rästeistä ja saatavat menevät myös automaattisesti perintään. Mahdollista on myös ostaa lisäpalveluna häätöprosessin hoitaminen.”
Tiia Wassholm ehdottaa yhteydenottoa vuokralaiseen heti, jos maksuissa on viivettä. ”Vuokranantajien kannattaisi puuttua mahdollisimman aikaisin, jos vuokra alkaa myöhästyä. Se kielii aina jonkinlaisista maksuvaikeuksista. Aina voi myös ehdottaa yhteydenottoa paikalliseen asumisneuvontaan tai vaikkapa talousneuvolaan”, Wassholm neuvoo.
Hyviä käytäntöjä ja ideoita on lainattu pilottikaupungista toiseen. ”Esimerkiksi Jyväskylästä on saat hyviä tuloksia, kun työllisyyspalveluissa on alettu ottaa systemaattisesti puheeksi se, onko asiakkaalla huolta taloudesta tai asumisesta. Tätä puheeksi oton mallia kokeillaan Lahdessakin eri palveluissa”, hän sanoo.
Erilaisia tietokantoja yhdistämällä on saatu selville, että häädetyt ovat useimmiten nuoria, matalasti kouluttautuneita miehiä ja toimia on kohdennettu tähän ryhmään. ”Vuokravelka on yleisin syy häätöön. Taustalla voi olla yllättäviä muutoksia tai elämänhallinnan haasteita. Usein ihmiset eivät hahmota, että asumisen kulut tulisi aina asettaa etusijalle, etenkin silloin kun on maksuvaikeuksia.”
Näin häätöprosessi etenee
Haastehakemusta tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kaikki tiedot on merkitty oikein, jotta ne tulevat myös käräjäoikeuden tuomioon kirjatuiksi oikein eikä niissä ole puutteita. Emme voi ottaa häätöä toimeenpantavaksi, jos tiedot ovat virheelliset”, ulosottoylitarkastaja Mira Eerikäinen huomauttaa. Hän työskentelee Ulosottolaitoksen Sisä-Suomen alueen laajan täytäntöönpanon toimintayksikön Lahden toimipisteessä.
Käräjäoikeuden päätöksen saamiseen menee yleensä kahdesta kolmeen kuukautta, pääkaupunkiseudulla usein kauemminkin. Sen jälkeen vuokranantajan täytyy hakea häädön toimeenpanoa Ulosottolaitokselta. ”Kun häätö on tullut vireille, lähetämme asukkaalle muuttokehotuksen, jossa on mainittu viimeinen muuttopäivä. Asukkaalla on tuolloin vielä kolme viikkoa aikaa muuttaa pois.”
Jos asukas ei ole muuttanut määräpäivään mennessä, vuokranantaja pyytää häätöpäivän. Häätö toimeenpannaan yleensä jo muutamien päivien päästä. ”Ainakin Päijät-Hämeessä on yleisempää, että häätö toteutuu, kuin että asukas muuttaisi ennen häätöpäivää. Useimmiten asunnossa myös aidosti asutaan, eikä muuttoaikeista näy minkäänlaista vihjettäkään.”
Häädölle pyydetään usein lykkäystä, mutta sitä myönnetään vain, jos siihen on perusteet. ”Esimerkiksi lapsiperheen häätöä lykätään, kunnes lapsille on katto pään päälle. Häätöä voidaan lykätä myös, jos asunto on jo löytynyt, mutta siihen pääsee muuttamaan vasta esimerkiksi viikon päästä.”
Vuokranantaja voi käynnistää häätöprosessin tekemällä käräjäoikeudelle haastehakemuksen, kun vuokrasopimus on irtisanottu tai purettu laillisesti esimerkiksi kahden kuukauden vuokrarästien tai häiritsevän elämän takia.