Suomalaisten sijoituskäyttäytyminen on muuttunut nopeasti 2020-luvulla. Yksityissijoittaminen on kasvanut, ja asuntosijoittamisen rinnalle on tullut laaja kirjo muitakin vaihtoehtoja. Hajauttamisella voi pienentää riskejä.
Asuntosijoittaminen ja määräaikaistilit nähtiin pitkään lähes ainoina tapoina kartuttaa varallisuutta. Asuntosijoittamisen kulta-aikaa oli etenkin 2020-luvun alku, kun nollakorko houkutteli mukaan myös uusia sijoittajia.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on yleistynyt sijoittaminen myös rahastoihin, kuten indeksirahastoihin. Suomessa on nyt yli miljoona osakesäästäjää.
Osakesäästötilin (OST) käyttöönotto vuonna 2020 suorastaan räjäytti osakesäästämisen suosion. Tilin avasivat lähinnä uudet sijoittajat ja nuoret. Tilin sisällä voi ostaa ja myydä osakkeita, ja vero maksetaan vasta, kun varoja nostaa tililtä voitolla.
Taloustieteen professori Panu Kalmi Vaasan yliopistosta näkee tällä hetkellä suomalaisten osakesäästämisessä erikoisen ilmiön.
”Vaikka talous ei ole kasvanut, osakemarkkinan suosio on lisääntynyt. Yleensä näin käy nousukauden aikana. Tätä voi selittää polarisaatio: niillä, joilla on varallisuutta, on varaa ostaa osakkeita. Toisaalta on iso joukko ihmisiä, joille jo perustoimeentulo on haastavaa, eikä varaa sijoittaa ole.”
Epävarmuus näkyy sijoituspäätöksissä
Yleinen epävarmuus näkyy myös sijoitusmarkkinoilla. Asuntokauppa ei tällä hetkellä juuri käy, ja epävakaa aika johtaa yksityissijoittajia helposti epäedullisiin päätöksiin.
”Kriiseissä piensijoittajien on huomattu tekevän usein huonoja ratkaisuja. He myyvät osakkeita silloin, kun markkinat ovat jo laskeneet – silloin kannattaisi pikemminkin ostaa lisää. Toisaalta osakkeita saatetaan ostaa, kun kurssit ovat nousussa ja hinta ehkä korkeimmillaan.”
Epävarmuus voi johtaa lyhytnäköisiin päätöksiin, vaikka suunnittelua kannattaa aina tehdä pidemmälle aikavälille.
”On aina hyvä muistaa historiallinen näkökulma osakemarkkinoilla. Nousut ja laskut ovat osa niitä. Pitkällä aikavälillä osakemarkkinoiden keskimääräinen vuosittainen inflaatiokorjattu tuotto on 4:n ja 7 prosentin välillä ja nimellinen tuotto 7–10 prosenttia. Toisinaan kasvu on selvästi kovempaa, mutta sen jälkeen markkinat tulevat usein alaspäin.”
Passiivinen sijoittaminen voi olla hyvä ratkaisu
Kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin – sanonta pätee myös sijoittamiseen.
Hajauttaminen on tärkeimpiä keinoja hallita riskiä ja parantaa pitkän aikavälin tuottoja. Varoja kannattaa sijoittaa useisiin erilaisiin kohteisiin, jolloin koko oma talous ei romahda yksittäisen kohteen arvon mahdollisesti laskiessa.
Tapoja sijoittaa on useita. Asuntosijoittamisen lisäksi vaihtoehtoja ovat esimerkiksi osakkeet, rahastot, indeksirahastot, sijoitusrahastot ja monen aloittelijan suosikki ETF, eli pörssinoteerattu rahasto.
”Tällä hetkellä voisi olla hyvä aika sijoittaa asuntoihin, koska hinnat ovat alhaiset. Sijainti
on tietenkin tärkeä. Ainakin pääkaupunkiseudulla hinnat todennäköisesti nousevat jossain vaiheessa.”
Taloustieteen professori kannattaa myös osakesäästämistä. ”Suosin passiivista sijoittamista. Hyvä sijoitusmalli on laittaa tietty summa rahaa kuukausittain esimerkiksi indeksirahastoon. Tämä tuo immuniteetin voimakkaille tunnepitoisille reaktioille tehdä äkkinäisiä muutoksia.”
Kalmin mukaan passiivinen strategia tuottaa yleensä lopulta parhaan tuloksen, ja se toimii hyvin vastalääkkeenä epävarmuuteen. Rahastoihin sijoittamisessa yhdistyy samalla hajauttaminen.
Oikotietä onneen ei ole
Osakesijoittaminen on lisääntynyt etenkin nuorten parissa. Äkkirikastumista odottavalle pitkäaikainen sijoittaminen voi tuntua tylsältä.
”Yksityissijoittajalle rahastoihin sijoittaminen on helpompaa kuin osakkeiden ostaminen. Joku voi haluta perehtyä pörssiasioihin ja tehdä sijoituksensa itse, mutta lopulta sijoittamisessa on kyse taidon lisäksi myös onnesta.”
Sijoittamiseen liittyvien asioiden näkyminen mediassa ja somessa on lisännyt tietoisuutta alasta. Medialukutaidot ovat kuitenkin tarpeen tiedon luotettavuuden arvioimiseen.
Kalmin mielestä somessa esitetyt käsitykset epärealistisista tuotto-odotuksista luovat vääränlaista kuvaa. Kymmenien prosenttien tuotot eivät voi jatkua vuodesta toiseen, ja perussääntönä on se, että jos joku asia tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei sitä olekaan.
”Osakesijoittaminen ei ole oikotie rikkauksiin, eikä sitä sellaisena pidä ajatella. On myös hyvä muistaa, että vaikka sijoittaminen on pitkäaikaista toimintaa, osakkeita voi tarvittaessa realisoida. Sijoittaminen on hyvä puskuri elämän huonompia käänteitä varten.”
Sijoittamisen trendit
Suomen Osakesäästäjien entinen hallituksen puheenjohtaja Svenne Holmström kertoo, että tällä hetkellä osakesijoittamisessa korostuvat kansainvälisten sijoituskohteiden kysyntä ja sijoitusten hajauttaminen.
Suuret, kansainväliset tekoäly- ja teknologiayhtiöt houkuttelevat sijoittajia samoin kuin eurooppalaiset puolustusyhtiöt. ”Kryptovaluuttaan sijoittaminen on niin ikään selvässä nousussa. Kryptovaluutta on kuitenkin lähinnä mausteena salkussa, eikä ole ainoa sijoituskohde”, Holmström sanoo.
Tekoälyä hyödynnetään sijoituspäätösten tekemisessä ja erityisesti tiedonhankinnassa. Se nopeuttaa analysointia, mutta tiedot on syytä aina tarkistaa.
Vaikka sijoittamiseen liittyvä kysyntä on kasvussa, se on kuitenkin hidasta. Rahoja makuutetaan pankkitileillä, mikä ei ole Holmströmin mielestä lainkaan hyvä asia.
”Suomalaisille pankkitileille on viimeisen 20 vuoden aikana tullut enemmän rahaa kuin kotitalouksilla on pörssiosakkeissa yhteensä. Pankkitileiltä ei korkoa juuri saa, eikä se ole kansantaloudellisesti järkevää. Rahan pitää kiertää, jotta talous kasvaisi.”
Naiset aktivoituneet sijoittamaan
Holmström näkee isona trendinä sen, että sijoittavien naisten määrä on kasvanut. Silti naiset ovat vielä selkeästi aliedustettuna sijoitusmarkkinoilla.
”Naiset sijoittavat turvallisuushakuisemmin esimerkiksi tunnettuihin brändeihin, rahastoihin tai ETF:ään. Miehet puolestaan hakevat jännitystä bitcoinista ja kaupankäynnistä tai sijoittavat esimerkiksi teknologiayhtiöihin ja startup-yrityksiin.”
Holmströmin mielestä olisi tärkeää saada naiset sijoittamaan rohkeammin. Se tasoittaisi sijoitusvarallisuutta, josta miesten osuus on tällä hetkellä 70–80 prosenttia.
”Toivon jonain päivänä ymmärrettävän, ettei osakesijoittaminen sisällä sen enempää riskiä pitkällä aikavälillä, kunhan muistaa hajauttaa ja tehdä asiat kohtuullisen järjestelmällisesti.”
Omista asunto- ja osakesijoituksista ei välttämättä kailoteta kovaan ääneen. Niistä kuitenkin voi puhua sijoittajayhteisöjen omissa tapahtumissa, ja kiinnostus sijoittamiseen yhdistää samanhenkistä porukkaa.
”Ei sukujuhlissa kysytä, oletko tehnyt hyviä kauppoja, mutta Osakesäästäjien paikallisyhdistyksissä näin voi tehdä”, Holmström toteaa.
Hän muistuttaa, että on tärkeää, ettei tapaamisiin mennä vain hakemaan tietoa, vaan sitä myös tarjotaan.
”Kun moni silmäpari tutkii jotain asiaa, voidaan yhdessä tehdä hienoja oivalluksia.”