Vuokranantajille tuttu työkalu, asuntojen vuokrat -tilasto, on uudistunut. Tiedot ovat nyt entistä tarkempia, ja ne huomioivat rakennuskannassa tapahtuneet muutokset.
Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -tilastosta löytyy tietoa muun muassa erikokoisten asuntojen keskimääräisistä vuokraneliöhinnoista ja kokonaisvuokrista. Tietoa voi hakea eri kaupungeista ja suurimpien kaupunkien eri alueilta. Tilasto kertoo myös, miten vuokrat ovat muuttuneet neljännesvuosittain ja vuosittain.
Yliaktuaari Martti Korhonen kertoo, että tilastoinnissa on nyt on otettu käyttöön uusi perusvuosi 2025, eli viiteajankohta, mihin asuntojen vuokrakehitystä verrataan. Aikaisempi perusvuosi oli 2015.
”Viiteajankohta oli tarpeen vaihtaa, koska kymmenessä vuodessa asuntokanta on muuttunut. Taannoinen asuntojen uudisrakentamisbuumi toi markkinoille paljon vapaarahoitteisia yksiöitä ja kaksioita.”
Muutoksen yhteydessä Tilastokeskus luopui myös käytännöstä, jossa vesimaksu laskettiin kuuluvaksi asunnon vuokraan.
”Tilastointitavasta luovuttiin, koska huoneistokohtaiset vesimittarit ovat yleistyneet. Samalla tilasto siirtyi noudattamaan EU:n tilastoviranomaisen suositusta vesimaksuttomasta vuokratiedosta.”
Käytössä myös vuokrapyynnöt
Tilastokeskus on myös siirtynyt tekemään tilastoja entistä laajemmasta aineistosta. Tilastot ovat sen ansiosta aiempaa tarkempia.
”Nyt aineistonamme ovat Kelan asuntotukirekisterin ja vuokrataloyhtiöiden tietojen lisäksi myös asuntovuokrailmoitusten vuokrapyynnöt.” Koska tilastoinnin perusvuosi muuttui, tilastot eivät ole suoraan vertailtavissa aikaisempien vuosien tilastoihin.
Uudistuneessa asuntojen vuokrat-tilastossa on kuitenkin pääpiirteittäin samat tiedot tai tietokategoriat kuin ennenkin. Tilastojen käyttöönkään ei ole tullut juuri muutoksia tai uusia opeteltavia niksejä.
”Pieni poikkeus on: kun aiemmin tarjosimme myös postinumeroaluekohtaisia keskivuokratietoja, nyt tarkin aluetasomme on suurimpien kaupunkien osa-aluekohtaiset tiedot”, Korhonen huomauttaa.
Hän kertoo, että tilastointi ei tarjoa kattavaa kuvaa koko Suomesta ja aivan jokaisesta maamme kunnasta, mutta suurimmat kaupungit ja taajamat se ottaa hyvin haltuun.
Pääkaupunkiseudulla ylitarjontaa
Korhosen mukaan vuokrien laskua pääkaupunkiseudulla selittää se, että sinne rakennettiin asuntobuumin aikaan paljon yksiöitä ja kaksioita, joista on nyt ylitarjontaa.
”Tilanteeseen voi vaikuttaa myös se, että opiskelijat siirrettiin viime vuoden elokuussa yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Käytännössä muutos vähensi opiskelijoiden mahdollisuuksia saada asumistukea ja heidän maksukykyään.”
Korhonen kertoo saaneensa pääkaupunkiseudun vuokranantajilta puheluita, joissa he ovat tuskastelleet markkinatilannetta.
”Vuokranantajat ovat kertoneet että ovat joutuneet laskemaan uusien sopimusten vuokratasoa. He eivät myöskään uskalla korottaa vanhoja vuokria, koska pelkäävät, että vuokralainen lähtee toisaalle.”
Miltä tulevaisuus näyttää?
Asuntojen vuokrat -tilaston perusteella ei voi arvioida vuokramarkkinoiden tulevaa kehitystä. Jotain päätelmiä tulevaisuudesta voi tehdä kuitenkin asuntotuotannon tilastoja tutkimalla.
”Uudisrakentamisen tilastot kertovat, että asuntotuotanto on edelleen hyvin vähäistä, joten markkinoille ei ole tulossa suurta määrää uusia asuntoja. Tämän voi olettaa tasapainottavan tulevaisuudessa vuokramarkkinoiden tilannetta ainakin jollain aikavälillä.”
Asuntosijoittajat seuraavat tietenkin myös asuntojen hintatilastoja. Hinnat ovat laskeneet koko maassa ja eniten pääkaupunkiseudulla. Monin paikoin kauppoja pystyy nyt tekemään huomattavasti edullisemmin kuin takavuosina.
Suomen Vuokranantajat on ottanut kantaa Tilastokeskuksen asuntojen vuokrat -tilaston säilyttämisen puolesta. Yhdistyksen mukaan luotettava ja pitkäjänteisesti tuotettu vuokratieto on välttämätöntä vuokramarkkinoiden kehityksen seuraamiseksi ja markkinoiden läpinäkyvyyden varmistamiseksi.
Vuokrat laskeneet ja nousseet
Vuokranantajat hyödyntävät asuntojen vuokrat -tilastoa perinteisesti silloin, kun he haarukoivat asunnolleen sopivaa vuokratasoa. Tilaston ehkä käytetyin yksittäinen tieto on kuitenkin vuokrakehitys.
Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla huhti-kesäkuussa 0,3 prosenttia vuoden takaisesta, kun muualla maassa nousua kertyi 0,4 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu oli suurinta Rovaniemellä (2,0 %), Vaasassa (1,3 %) ja Joensuussa (1,1 %). Suurimmat laskut nähtiin Porvoossa (-1,9 %), Keravalla (-1,6 %) ja Vantaalla (-1,2 %). Vuokrat jatkoivat laskuaan myös esimerkiksi Helsingissä (-0,2 %) ja Oulussa (-0,2 %), mutta Turussa vuokrat nousivat 0,7 prosenttia ja Tampereella yhden prosentin. Valtion tukemien asuntojen vuokrat nousivat sekä pääkaupunkiseudulla (2,0 %) että muualla maassa (1,7 %).